Kuurojen Liitto ry pyrkii varmistamaan, että viittomakielisten kielelliset oikeudet toteutuvat. Tätä kutsutaan kielipoliittiseksi edunvalvonnaksi.

Edunvalvonta pohjautuu Suomen perustuslain 17 § 3 momenttiin, jossa todetaan, että "viittomakieltä käyttävien --- oikeudet turvataan lailla."

Edunvalvontatyötä tehdään yksilö-, yhdistys- ja valtakunnallisella tasolla, usein jopa kansainvälisesti.

Kielipoliittinen edunvalvontatyö kattaa lähes kaikki elämänalueet: varhaiskasvatus, koulu, työelämä ja yhteiskunnan tarjoamat palvelut tulee saada omalla kielellä.

Kielipoliittisen edunvalvonnan neljä pääteesiä ovat:

1 Viittomakielilaki

Perustuslain mukaan viittomakieltä käyttävien oikeudet on turvattava lainsäädännössä. Jotta perustuslaki toteutuisi, tarvittaisiin erillinen viittomakielilaki, joka valvoisi perustuslain toteutumista esimerkiksi seuraavilla elämänalueilla:

a) Viittomakieltä käyttävien ja viittomakielisten lasten kielelliset oikeudet tulee turvata. 
Viittovien lasten kielen, kulttuurin ja identiteetin kehitystä tulee tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Viittomakielisten lasten  kielen, kulttuurin ja identiteetin kehitystä tulee tukea ja huoltaa. Alle kouluikäisten lasten oikeus käyttää viittomakieltä tulee turvata.

b) Viittomakielisten opetus.
Suomeen tulee perustaa viittomakielinen koulu, jossa viittomakieliset lapset saavat opetusta omalla äidinkielellä. Koulun opetuskieli ja opetusmenetelmät tulee sovittaa vastaamaan kuurojen, huonokuuloisten ja sisäkorvaistutetta käyttävien lasten yksilöllisiä tarpeita. Lasten tiedollista ja sosiaalista kehitystä tulee tukea.

c) Viittomakielisten tiedonsaanti
Tietoa yhteiskunnasta ja yhteiskunnan tapahtumista tulee olla saatavilla sekä suomalaisella että suomenruotsalaisella viittomakielellä. Viittomakielinen tiedonsaanti tulee turvata lailla.

Viittomakielilaki toimisi välineenä, jonka avulla viittomakieliset tulisivat tietoisimmiksi kielellisistä oikeuksistaan. Laki tukisi kielellisten oikeuksien toteutumisen valvonnassa.  

2 Viittomakieliasiain neuvottelukunnan perustaminen

Valtion tulee perustaa viittomakieliasiain neuvottelukunta, jonka tehtävänä on valvoa viittomakielisten oikeuksien toteumista. Neuvottelukunta valvoisi sekä kansallisten lakien että kansainvälisten sopimusten toteutumista Suomessa.

Neuvottelukunta tukisi viittomakielen tutkimusta ja kielenhuoltoa. Lisäksi tulee selvittää viittomakielen suojelun tarve. 

3 Viittomakielisten peruspalvelujen turvaaminen

Viittomakielisten oikeus käyttää omaa kieltä ja saada tietoa omalla kielellä viranomaisten luona asioidessa tulee turvata. Valtion ja kuntien tulee huolehtia, että vanhuspalveluja voi saada myös viittomakielellä. Tulkkipalvelun toimivuus tulee turvata. 

4 YK:n vammaisten oikeuksia koskevaa yleissopimusta tulee soveltaa myös Suomessa

Eri hallinnon alojen pitää sitoutua noudattamaan YK:n vammaisten oikeuksia koskevaa yleissopimusta ja toteuttaa sen edellyttämiä uudistuksia. Uudistukset tulee resurssoida riittävästi. Viittomakieliset kuurot ja huonokuuloiset tulee ottaa asiantuntujoina mukaan kielellisiä oikeuksia määrittävien lakien valmistelutyöhön. 

Julkaisuja:

Viittomakielen oikeudellinen asema, Työryhmän mietintö, Oikeusministeriön lainvalmisteluosasto 1996

Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2006
(pdf-tiedosto, 87 s., 772 kt)