Suomessa viittomakielen käyttäjät voidaan jakaa kahteen ryhmään. Pieni vähemmistö käyttää suomenruotsalaista viittomakieltä, kun taas enemmistö käyttää suomalaista viittomakieltä. Siitä, onko suomenruotsalainen viittomakieli murre vai oma kielensä, on kiistelty pitkään. Suomenruotsalaisten kuurojen oma yhdistys Finlandssvenska teckenspråkiga r.f. (http://www.svenskadova.fi/) on vuonna 2005 ottanut kantaa asiaan ja todennut, että kyseessä on oma kielensä, joka on vahvasti sidoksissa suomenruotsalaiseen kulttuuriin.

Eräs ero suomenruotsalaista ja suomalaista viittomakieltä käyttävien välillä liittyy heidän toiseen kieleensä: suomenruotsalaiset kuurot lukevat ja kirjoittavat ruotsiksi. Suomenruotsalaisia viittomakielisiä on noin 300, joista kuuroja on noin puolet. He asuvat lähinnä Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla.

Suomenruotsalaisen viittomakielen tulevaisuus on muuttunut epävarmaksi sen jälkeen, kun Porvoon kuurojen koulu lakkautettiin vuonna 1993. Nykyään suurin osa suomenruotsalaisista kuuroista on keski-ikäisiä tai sitä vanhempia. Monet nuorista ovat muuttaneet Ruotsiin, jolloin heidän viittomakielensä on saanut vaikutteita ruotsalaisesta viittomakielestä. Suomessa asuvien nuorten viittomakielessä näkyy puolestaan suomalaisen viittomakielen vaikutus. Myös kielikontaktit puhuttujen kielten kanssa heijastuvat viittomakielten rakenteeseen ja viittomistoon. Suomenruotsalainen viittomakieli ottaa tyypillisesti vaikutteita ruotsin kielestä ja suomalainen viittomakieli suomen kielestä.

Lisätietoja suomenruotsalaisesta viittomakielestä löytyy julkaisusta Se vårt språk! Näe kielemme!, joka on eräs Kuurojen Liiton suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimusprojektin (1998-2002) tuloksista.