Viittomakielet ovat
- itsenäisiä kielijärjestelmiä samoin kuin puhutut kielet
- syntyneet spontaanisti kuurojenyhteisöissä
- kansallisia, joissakin maissa on jopa useita viittomakieliä
Viittomakielissä viittomat ovat puhuttujen kielten sanoja vastaavia yksiköitä
Viittomat koostuvat osista, joita ovat
- käsimuoto (sormien asento viittoman aikana)
- paikka (viittojan keholla tai hänen edessään ns. neutraalitilassa)
- liike (käsien liike viittoman aikana)
- orientaatio (kämmenen ja sormien suunta viittomassa)
- ei-manuaaliset piirteet (ilmeet, suun ja vartalon liikkeet)
Maamme ensimmäisessä Porvooseen vuonna 1846 perustetussa kuurojenkoulussa opetuskielenä oli aluksi ruotsalainen viittomakieli, josta pian eriytyi kaksi kieltä: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.
Lähteet:
Jantunen, Tommi (2001) Suomalaisen viittomakielen synnystä, vakiintumisesta ja kuvaamisen periaatteista. Kuurojen Liitto ry, julkaisusarja L 1/2001.
Salmi, Eeva & Laakso, Mikko (2005) Maahan lämpimään – Suomen viittomakielisten historia. Kuurojen Liitto ry. Helsinki.
Linkit:
Suomalaisen viittomakielen perussanakirja http://suvi.viittomat.net