Kuurojen Liiton ensimmäinen kielipoliittinen ohjelma hyväksyttiin liiton liittokokouksessa syksyllä 1991. Viittomakielitoimikunnan laatiman ohjelman tavoitteena oli viittomakielen aseman parantaminen Suomessa. Toimenpideohjelma määritteli suuntaviivat liiton Viittomakielikeskuksen työlle vuoteen 1996 asti. Vuosien 1997–2000 tavoitteeksi asetettiin tavoitteiden arviointi ja jatkotoimenpiteiden valmisteleminen.

Vuonna 1995 viittomakieltä käyttävien oikeudet lisättiin Suomen perustuslakiin (17. § 3. mom.: Viittomakieltä käyttävien oikeudet – – turvataan lailla). Tämä perustuslain asettama velvoite ei kuitenkaan ole taannut kielellisten oikeuksien toteutumista riittävän hyvin, vaan lainsäädännössä on edelleen suuria puutteita. Siksi uuden kielipoliittisen ohjelman laatiminen yhdessä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan kanssa on tullut ajankohtaiseksi. Ohjelmassa tuodaan esille se, millaisia vaikeuksia lainsäädännön puutteista ja soveltamisongelmista seuraa tavalliselle viittomakielen käyttäjälle. Ohjelmassa annetaan lukuisia suosituksia toimenpiteiksi lainsäätäjille ja viranomaisille, mutta myös muille toimijoille.

Tämä kielipoliittinen ohjelma on myös osa laajempaa kielipoliittista keskustelua, jota Suomessa parhaillaan käydään. Tähän mennessä ovat jo ilmestyneet ehdotus suomenruotsin toimintaohjelmaksi Tänk om ... Svenska språknämndens förslag till handlingsprogram för svenskan i Finland (2003), Suomen kielen tulevaisuus. Kielipoliittinen toimintaohjelma (2009) ja Romanikielen kielipoliittinen ohjelma (2009).

Viittomakielen tunnustaminen perustuslaissa on vahvistanut kuurojen yhteisön identiteettiä kieli- ja kulttuuriryhmänä niin, että yhä useammat yhteisön jäsenet ovat alkaneet käyttää itsestään nimitystä viittomakielinen. Nyt julkaistavassa Suomen viittomakielten kielipoliittisessa ohjelmassa kuvaillaan käynnissä olevaa muutosta ja arvioidaan sen merkitystä. Eri elämänalueita kuvaavat tekstit ovat suhteellisen laajoja siksi, että pidämme tärkeänä lisätä tietoa kieliasioista sekä viittomakielisten omassa keskuudessa että muualla yhteiskunnassa.

Viittomakielen aseman parantumisen myötä Kuurojen Liiton ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen rinnalla viittomakielityötä tekee tänä päivänä joukko muita toimijoita. Viittomakielityötä tehdään myös pohjoismaisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla mm. Kuurojen Liiton kehitysyhteistyöhankkeissa sekä yhteistyössä Kuurojen pohjoismaisen neuvoston (Dövas Nordiska Råd), Euroopan kuurojen unionin (European Union of the Deaf) ja Kuurojen maailmanliiton (World Federation of the Deaf) kanssa. 

Suomen viittomakielten kielipoliittisen ohjelman valmisteluun liittyviä keskusteluja on käyty vuosien mittaan eri yhteyksissä, erityisesti liiton viittomakielitoimikunnan ja Kotuksen viittomakielen lautakunnan kokouksissa. Ohjelmaluonnos hyväksyttiin Kuurojen Liiton liittokokouksessa Varkaudessa 2008. Tekstin ovat viimeistelleet Kaisa Alanne, Leena Savolainen ja Pirkko Selin-Grönlund. 

Kuurojen Liitto, viittomakielitoimikunta:

Jaana Aaltonen
Kaisa Alanne
Karin Hoyer
Maritta Jarva
Liisa Kauppinen
Jaana Keski-Levijoki
Suvi Sjöroos
Pirkko Selin-Grönlund 

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, viittomakielen lautakunta:

Kaisa Alanne
Pirkko Johansson
Arttu Liikamaa
Terhi Rissanen
Thomas Sandholm
Leena Savolainen
Tomas Uusimäki 

Esitämme lämpimät kiitoksemme myös kaikille muille, jotka ovat keskusteluihin vuosien mittaan osallistuneet. Erityisesti haluamme kiittää Markku Jokista (Kuurojen Liitto), Pirkko Nuolijärveä (Kotus) ja Paulina Tallrothia (oikeusministeriö) asiantuntija-avusta.